Helmikuun vimppa päivä

Sunnuntai 28.2.2010 klo 18:47

Ja paljon on ehtinyt tapahtua viimeisestä vuodatuksesta.''''

Tuoreimpana uutisena tietty päätös astuttaa Piipaa A'dreams Magnumilla nyt seuraavasta juoksusta, keväällä, eli meillä on odotettavissa juhannuslapsia jos kaikki hyvin menee.

Vuorossa siis Rockslope's C-pentue.

********

Oma pelkokertoimenikin hieman hellitti; kisattiin siis eilen Kouvolan Mielakassa SDY Kymenlaakson alaosaston järjestämissä epävir. kelkkakisoissa dobermannien mestaruuksista kicksparkeilla naisten harrasteluokassa. Kyllä minua itseäni hirvitti etukäteen jo monta viikkoa, mutta yllätykseni ei sitten enään kisa-aamuna ihan niin paljoa kuin luulin ja kykenin jopa radalle keuhkoputkitulehdustautisena....

Pitkä ylämäki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan ja narukin jäi välillä kelkan jalaksien alle, mutta maaliin selvittiin ja yksi pelkokertoimeni tuli voitettua. Eikä lopputuloskaan ihan surkea ollut:)

********

Rockslope's D-pentuekin on lähtenyt jo aikoja sitten maailmalle ja pitihän taloon yksi poika jättää Piipan ja Sipen seuraksi; Dani, joka kasvaa ja opettelee talon tavoille ja elämän alkeita.

Ja lujaa mentiin

Keskiviikko 19.8.2009 klo 8:02

 

Huh huh, eipä paljon muuta voinut eilen sanoa kun käytiin eka kerran ajamassa tällä dogiskootterilla jonka ainoa moottori oli Piippa ja välillä mun potkuvoima. Vettä tihutti ja rapa roiskui.

Alku oli aivan kamala; siis mun osalta. Koiruus kun on ihan hulluna tähän touhuun ja näki mihin se kiinnitettiin niin hokasi heti ja sitten alkoi hirmu huuto ja tepsutus että nyt pitäis jo mennä ja lujaa, mitä sä siellä äiskä vielä odottelet. No aina kun yritettiin lähteä niin Piippahan lähti kun tykin suusta ja mä kauhusta kankeana ja tähän vempeleen tottumattomana en oikein osannut vielä toimia => niin arvata saattaa, meikä muija toka kerral kun hyppäsin pois kyydista niin enpähän saanut itteäni pysäytettyä vaan ojan pohja kutsui monen kuperkeikan kautta. Voi juma, onneks ei ollut kivee siinä kohdalla, se ois ollut varmaan hengen meno lähellä. Olisin aivan varmasti voittanut palkinnon "hauskat kotivideot-sarjassa" niin niskoilleni lensin ja kerien ja todella vauhdikkaasti. Mut ei kun ylös vaan ja rohkeutta lisää peliin ja sit mentiin. No sen jälkeen rupesi sujumaan (lähinnä multa, koira kyllä tietää mitä pitää tehdä) ja mentiinkin lujaa ja hauskaa oli.

Lopputulos oli että molemmat tyytyväisiä, Piippa väsy, mut suht puhdas ja mulla kädet kipeet,lähinnä oikea olkavarsi jännittämisestä ja jarruttamisesta (ennenkuin opin) ja jumalattoman kuranen nainen ja pyörä. Aivan yhtä kurassa kun ohjastajat kurakelillä hevosten takana. Tarvitsisin ilmeisesti erillisen ajopuvun ja suojalasit on pakko olla omien lasien päällä, niin paljon sitä pikkukiveä ja rapaa Piipan jaloista lenteli. Pitänee lähtee Sipen kanssa kokeilemaan myös, mutta tuskinpa ihan pian uskallan niitä parivaljakkoon pistää, sillä menevät niin jumalatonta vauhtia ja voimaa kun pienessä kylässä niin meiksän pää ei ihan heti uskalla olla siinä takana.

 

Ponikuninkuusravit 15-16.8.09 ja Pawtrekker Dog Scooter

Maanantai 17.8.2009 klo 10:46

Vuoden 2009 ponikunkkarit Seinäjoella ovat nyt takanapäin. Lauantaina aurinkoisessa, mutta erittäin tuulisessa säässä ja sunnuntaina sitten vettä tulikin ihan koko päivän, tietenkin huiman tuulen lisäksi.

Viikonlopun huippuhetki oli kun tyttäreni Melina ohjasti omistamallaan ja valmentamallaan shetlanninponillaan Impala 1024 SH Poniprinsessa 2009 lähdön voittoon. Ylivoimaisella erolla seuraavaan. Sunnuntain 3. lähdössä matkana 1100 m ja pakkia meidän kaksikolla oli 40 m. Tulos oli  Impalan uusi ennätysaika 2.43.9 (entinen virallinen aika parani 9 sekkaa). Lähdössä starttasi täydet 16 ponia ja meno oli aika vauhdikasta ja kuraista!

Lauantaina oli autolähto 1600 m; joka oli ensimmäinen kerta molemmilla lähtöauton takana, sekä Mellulla että Hipulla. Lähtö ei mennyt ihan putkeen ja maalissa lopputuloksena 4. sija; turvanmitalla kolmannesta. Autolähdön ajaksi tuli 2.39,4 (samalla ajalla kolmannen kanssa), hirmu aika meidän pikku-Hipulle. (eroa entiseen enkkaan 13 sekuntia). Tytöt menivät aika haipakkaa, ei voinut meikä-äiti radan vierellä kun ihalilla menoa ja jännittää ihan pirskutisti.

Perjantain menomatkalla poikettiin hakemassa minulle ihka uusi "pawtrekker dog scooter". Eli tuttavallisemmin se on sellainen 1-4 koiran kanssa valjakkoajossa käytettävä potkupyörä. Tuossa se on vielä paketissa mutta tarkoitus on että huomenna pääsisin Piipan kanssa kokeilemaan menoa. Joutuu meiksäkin nyt kovemmalle mitä polkupyörällä Piitun kanssa mennessä. Toivottavasti selviämme hengissä! Laittelen kuulumisia ja kommenttia menosta hieman tuonnempana.